sunnuntai 2. joulukuuta 2012

I

Ilmeisesti päätin aloittaa tämän taas. Olen siis tyttö, jota masennus on riivannut viimeiset neljä vuotta, olen vainoharhainen sanan jokaisessa merkityksessä, kärsin suuresta itseinhosta, enkä osaa luottaa kolmen henkilön lisäksi muihin. Kuulostaako kivalta? Mustakin. Jos jaksatte lukea, siitä vain. Muistutan vain, että tämä on minun blogini, minne kirjoitan mistä itse haluan. Jos ei kiinnosta, punainen raksi löytyy windowsin oikeasta yläreunasta ja applen koneista vasemmasta yläreunasta.

Voisin kuitenkin kertoa viikonlopustani.

pe 30.11.2012
Olimme sopineet Enkelin kanssa jo kuukausi sitten, että hän tulisi luokseni, ja vihdoin perjantaina hän tuli. Hänen junanssa piti lähteä noin yhdeltä ja odotin innolla tapaamistamme, kunnes sain viestin, että juna on myöhässä. Paniikki nousi kummankin päähän siitä, ettei me nähtäisi. Kahden tunnin ajan sain viestejä, että junan lähtöä on lykätty, mutta sitten se lähti. Enkeli oli täällä noin yhdeksältä - kaks ja puol tuntia aikataulusta jäljessä. En voi kuvailla mun tunteitani, kun hän tuli tänne. Itku nousi mun kurkkuun, kun mä juoksin pysäkille halaamaan häntä. Enkeli ojens mulle Marlboron Beyond-askin ja kummallakin palo pian rööki huulien välissä. Lumi sato ja ulkona oli vitun kylmä, mutta pian me pääsimme mun luokse. Kymmeneltä Pensseli ja Kosketin soittavat mulle "Tuu avaa ovi, tääl on vitun kylmä!" Mä ja Enkeli otetaan röökit mukaan ja mennään portaat alas pääovelle ja poltetaan siinä edessä tupakat, ja kun oltiin saatu poltettua, mentiin sisälle kaikki neljä. Me naurettiin ja juotiin teetä siinä keittiön pöydän äärellä ja pian siirryttiin mun huoneeseen. Puoli yhden maissa Pensseli ja Kosketin lähti kävelemään omaa kämppäänsä kohti. Mä ja Enkeli vaan istuttiin mun sängyn reunalla, ja oltiin lähekkäin, vaihdettiin suudelmia, halattiin."Tääkö sun käsitys on vähissä vaatteissa nukkumisesta?" oli hänen reaktionsa kun kömmin sänkyyn t-paidassa ja shortseissa ja puoli kolmen maissa väsymys kuitenki otti kummastakin vallan ja mentiin nukkumaan.

la 1.12.2012
Herättiin puoli yhdeksältä, maattiin tunti sängyssä, naurettiin ja Enkeli tais jopa kutitella mua, vaikka ties, etten mä kutia. Istuttiin lattialla ja valitin mun hartioita, koska niihin koski, niin yhtäkkiä tuli heitettyä niin pervoa läppää että itkettää.
"Haluutsä aamu- vai iltahieronnan?"
"Anna vaan illalla"
"Okei!"
"Eiku--! Ei saatana!"
 Kahdentoista maissa pistin Pensselille viestiä, että tullaan sinne kahen tunnin sisällä, ja ilmeisesti herätin hänet ja Koskettimen, sillä vastauksena tuli "Okei (: Heräsin kyl just".
Laittauduttiin Enkelin kans ja mulla meni se kiva kaks tuntia pidennysten kanssa leikkimiseen ja meikkaamiseen. Tarkotus oli pistää ylä-sekä alatekoripset, mutta mulla meni hermot ripsiliiman kanssa, niin päädyttiin lähtemään Pensselille ja Koskettimelle niin, että olin laittanut kaiken muun meikin päälle vain ylätekoripset. Saavuttiin kahden maissa sinne ja eiköhän heti teetä litkimään. Makoiltiin vaan Koskettimen sängyllä ja sohvalla ja jauhettiin paskaa. Enkeli piti mua sylissänsä ja onnistuin järkyttämään hänet mun jäykällä selällä, kun hän sitten yhdessä vaiheessa raksautti sen. Jäin makaamaan lattialle ja hän makoili päälläni jonkin aikaa. Sinänsä mukava, että hän osoitti välittämisen merkkejä mua kohtaan aivan mun kavereiden nenän edessä, mutta tuntuu, että Kosketin olisi sitten ollut katkera tosi pitkään.
Lähdettiin joskus viiden maissa sitten syömään ja syöminen mun osalta oli hankalaa.
Mulla on rasvakammo, kartan joka helvetin ylimääräistä rasvapisaraa, enkä käytä missään ylimääräistä rasvaa. Margariini/voi leivän päällä on ehdoton ei. Nainen vittuili mulle tästäkin kun viimeks kävin sen luona. Se teki ruokaa, sanoin ettei laita sen sekaan yhtään tippaa ylimäärästä rasvaa, sillä jauhelihassa itsessään on jo vitusti rasvaa, niin eiköhän se sitten pistäny jumalattoman määrän sitä sinne. "Älä tyttö naurata, toi on vitun säälittävää". Anteeksi siitä, etten halua lihota tässä iässä samaan kuntoon missä itse olet.
Käytiin kuiteski siis läheisessä kebab-ravintolassa syömässä ja kebab on tunnetusti rasvaista. Vedin sitten siinä sitä annosta puoliks kyyneleitä niellen. Enkeli ei kuitenkaan huomannut mitään, ainakin mä toivon niin. Lähettiin kuuden jälkeen sieltä, törmäsin exääni kaupungilla ja vaihdettiin nopeasti kuulumiset. Seitsemän maissa oltiin kuitenkin kämpilläni ja myöhemmin illasta Enkeli hieroi mua noin tunnin ajan. Jotenkin oli aivan ihanaa saada kunnon hierontaa pitkästä aikaa, sillä mä annan harvojen hieroa mua, kun mulla on helvetin herkät hartiat. Kolmen maissa nukkumaan.

su 2.12.2012
Herättiin kymmeneltä, keskusteltiin, laittauduttiin. Puol yheltä kävely toiselle puolelle kaupunkia ja Enkeli hyppäs bussiin. Mä itse jäin kiskomaan röökiä asemalle ja tukahutin mun tunteet siinä samassa. Mä olisin halunnu itkee, huutaa, kaikkea. En yhtään tiedä, millon mä näen Enkeliä uusiks, huonolla tuurilla vasta BVB:n keikalla. No, sitä tässä ootellessa...

Nainen soitti mulle tänään, kuulosti ihan helvetin ylipirteeltä - sil on varmaan jotain taas mielessä. Pitäis mennä sen luokse tiistaina. Mua pelottaa, ahdistaa. Toki sitä kavereita on ihan mukava nähdä pitkästä aikaa, mutta en mä tiiä... Mua ahdistaa vitusti liikaa. Mä haisen röökiltä, nainen ei tiiä siitä, et mä poltan. Se haistaa välittömästi. Muutenki mul on neljä, taino, kolme askii enää jäljellä, enkä mä varmana jätä niitä kämpille yksin viikoks... No, meen vielä kuitenkin röökille ja sit nukkumaan.

-Nana

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti